Hukkavaellusyökkönen (Helicoverpa armigera) on keskikokoinen yökköslaji ja kansainvälisesti huomattava maatalouden tuholainen. Suomessa sitä tavataan vain satunnaisesti, mutta laji kuuluu myös Suomessa tarkkailtavien tai paikallisesti haitallisten vieraslajien luetteloon.
Ko
KosmopoliittiKosmopoliitti on eliölaji, joka on levinnyt hyvin laajalle alueelle tai jopa lähes koko maapallolle.Ohdakeperhonen on yksi esimerkki kosmopoliiti...
Ma
MaanpäällinenOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
H
alkaaEtusiivet ovat vaalean kellanruskeat tai harvemmin lämpimän punaruskeat. Ulompi poikkiviiru ja aaltoviiru erottuvat ohuina harmaina viiruina. Niiden välinen osa siivestä on tummanharmaa ja muodostaa siiven kärkiosaan leveän poikkivyön. Munuaistäplä on pieni ja harmaanruskea, rengastäplä lähes pistemäinen. Takasiivet ovat lähes valkoiset, ja niissä on tumma keskipilkku ja leveä, tumma reunus. Siipiväli on 30–40 millimetriä.
Euroopassa hukkavaellusyökköstä tavataan vakituisena Välimeren ympäristössä. Kaikkiaan lajin levinneisyys kattaa laajan alueen maapallon trooppisesta ja subtrooppisesta vyöhykkeestä. Suomessa laji on satunnainen vaeltaja, jolla ei ole vakituista kantaa. Havainnot painottuvat Uudenmaan ja Etelä-Karjalan rannikolle, mutta havaintoja on myös Turun saaristosta ja harvakseltaan sisämaasta aina Oulua myöten. Perhosia on tavattu pääasiassa elo-syyskuussa, ja huippu ajoittuu syyskuun loppupuolelle. Etelä-Euroopassa ja Lähi-idässä lajilla on kaksi, joskus kolme sukupolvea vuodessa. Perhoset ovat lennossa toukokuusta lokakuuhun.
Hukkavaellusyökkönen viihtyy avoimissa ja kuivissa ympäristöissä sekä kulttuuribiotoopeilla. Perhoset käyvät päivällä aterioimassa kukkien mettä ja lentävät yöllä valolle ja syötille. Laji on vaeltaja, joka voi lentää pitkiäkin matkoja uusia elinympäristöjä etsiessään.
Yksittäinen aikuinen perhonen elää noin kolme viikkoa. Naaras voi tuottaa elämänsä aikana jopa 3 000 munaa, joskin määrä on yleensä alle puolet tästä. Naaras laskee munat öisin yksitellen ravintokasveille, jopa yli 400 munaa kunakin yönä. Munat kuoriutuvat lämpötilasta riippuen muutaman päivän tai runsaan viikon kuluttua. Toukkavaihe kestää paikasta ja sukupolvesta riippuen 25–36 vuorokautta, minkä jälkeen toukat kaivautuvat muutamien senttimetrien syvyyteen maahan koteloitumaan. Jos kotelo ei talvehdi, kotelovaiheen kesto on 8–44 vuorokautta. Talvehtivalla kotelolla vaihe kestää 176–221 vuorokautta. Eteläisessä Afrikassa kotelo voi sijaita myös ravintokasvilla.
Toukka on monia eri kasveja syövä polyfagi. Taloudellisesti merkittävää tuhoa yökköstoukat tuottavat erityisesti tomaatille, puuvillalle ja maissille. Toukat syövät lehtiä ja kehittyviä hedelmiä. Toukan suoraan aiheuttaman tuhon lisäksi syönnökseen voi syntyä bakteeri-infektio, joka voi aiheuttaa koko kasvin mätänemisen. Pari toukkaa voi tuhota kaikki puuvillakasvin kehittyvät hedelmystöt kahdessa viikossa.
Runsaan torjunta-aineiden käytön seurauksena monet hukkavaellusyökköspopulaatiot ovat nykyisin vastustuskykyisiä maanviljelyssä käytetyille hyönteismyrkyille. Hukkavaellusyökköstä on puuvillan viljelyssä torjuttu geenimuuntelulla, mikä vähentyneen lajienvälisen kilpailun vuoksi on paikoittain tehnyt kuneluteista uusia tuholaisia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että perhosentoukat alkavat sietää geenimuunneltua puuvillaa muutamien vuosien kuluessa.
