Ruskosotka (Aythya nyroca) on pienikokoinen ja tumma sorsalaji. Lajin nimesi Johann Anton Güldenstädt vuonna 1770.
Ma
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Merilinnut ovat lintuja, jotka ovat sopeutuneet elämään meriympäristöissä. Vaikka merilintujen elintavat, käyttäytyminen ja fysiologia suur...
So
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioF
alkaaRuskosotka muistuttaa tukkasotkaa, mutta tukkasotkan mustat alueet ovat ruskosotkalla punertavanruskeat. Ruskosotkan alaperä on tukkasotkasta poiketen kuitenkin puhtaan valkoinen, kylki ei ole vaalea eikä päässä ole töyhtöä. Valkoinen silmä erottuu selvästi tummasta päästä. Naaras on koirasta tummempi. Pituus on 40–46 cm, siipien kärkiväli 65 cm ja paino 400–700 grammaa.
Ruskosotka ei juurikaan ääntele.
Ruskosotkan esiintymisalue on varsin hajanainen. Se pesii usealla erillisellä alueella Itä- ja Etelä-Euroopassa, Länsi- ja Etelä-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Maailman populaation koko on noin 163 000–257 000 yksilöä. Ruskosotkan populaatio on pienentynyt sopivien vesistöjen kuivatuksen ja metsästyksen takia, ja se on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä laji. Ruskosotka muuttaa talveksi vähän etelämmäksi pesimäalueiltaan. Suomessa laji on lähes vuosittainen suurharvinaisuus huhti–kesäkuussa. Se oli tavattu Suomessa 24 kertaa vuoteen 2022 mennessä; ensimmäisen kerran 15. toukokuuta 1959 Porvoossa, ja viimeksi huhti-elokuussa 2022 Salossa.
Ruskosotka elää suorannoilla sekä rehevillä ja matalilla järvillä ja merenlahdilla.
Ruskosotka syö vesikasveja, hyönteisiä ja pikkukaloja.
Ruskosotka munii kerralla 6–14 munaa rantaruovikossa olevaan pesään. Naaras hautoo 25-27 vuorokautta.