Aavikkotylli (Charadrius leschenaultii) on kurmitsoiden (Charadriidae) heimoon kuuluva pieni rantalintu. Se on nähty Suomessa ensimmäisen kerran 1964, 1970-luvulla kahdesti ja 1990-luvulla kahdesti. Vuosilta 2001 ja 2002 on jo kolme havaintoa. Lajin kuvaili ja nimesi René-Primevère Lesson vuonna 1826 ranskalaisen luonnontieteilijän Jean Baptiste Leschenault de la Tourin kunniaksi.
Ma
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Es
Esiyksilölliset eläimetSo
Sosiaaliset eläimetPa
ParveiluMi
MigraatioG
alkaaAavikkotyllillä on pitkät jalat ja ohut nokka. Se muistuttaa suuresti ylänkötylliä mutta on hieman suurempi ja raskastekoisempi ja seisoma-asennossa vartalo on enemmän vaakatasossa. Lajin pituus on noin 13–24 cm, siipien kärkiväli 45–60 cm ja paino 55–120 grammaa.
Pesii Keski-Aasiassa ja paikoin Turkissa, Jordaniassa ja ehkä muuallakin Lähi-idässä. Maailman populaation koko on 190 000–360 000 yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen. Pääosa kannasta muuttaa Australaasiaan ja Intian valtameren rannikoille. Pieni osa Turkmenian ja ilmeisesti myös Punaisen meren kannasta on paikkalintuja.
Lisääntymisaikana laji on alavien aavikoiden ja puoliaavikoiden lintu. Muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla se viihtyy lähes pelkästään merenrannikoilla.
Aavikkotylli syö enimmäkseen hyönteisiä ja etenkin kovakuoriaisia, myös äyriäisiä ja matoja.
Pesä on maassa, joko avoimesti tai lyhytkortisen ruohikon suojassa. Munia on 2–4, yleensä 3. Haudonta-aika on vähintään 24 päivää, molemmat emot hautovat. Poikaset kuoriutuvat samanaikaisesti ja ovat pesäpakoisia.
