Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) on kehrääjien (Caprimulgidae) lintuheimoon kuuluva laji. Se on tämän heimon ainoa edustaja laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa.
Hä
HämäräYö
YöllinenLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ar
ArboreaalinenMa
MaanpäällinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ovipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Os
OsuuskuntakasvattajaYk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Yk
Yksinäiset eläimetMi
MigraatioE
alkaaKehrääjä on jokseenkin räkättirastaan kokoinen. Pitkä pyrstö ja pitkät, leveäpäiset siivet. Pää suuri. Höyhenet pehmeitä, harmaita ja ruosteenruskeita. Naamioväri erittäin hyvä, ei juurikaan liiku päiväsaikaan. Nokka on erittäin pieni, mutta aukeaa suureksi. Koiraalla käsisiivellä ja pyrstön kulmissa selkeät valkoiset täplät. Pituus 24–28 cm, siipien kärkiväli 52–59 cm, paino 56–85 g.
Kehrääjän soidinääni on omalaatuinen - pitkä monotoninen "rrr..." (ohje), joka voi jatkua jopa tuntikausia. Normaalisti pitkiä sarjoja, jotka koostuvat vain parista äänenkorkeudesta. Koiras läpsyttää siipiään kovaäänisesti soidintaessaan. Kutsuäänenä sammakkomainen "kruik"-kurahdus.
Vanhin suomalainen rengastettu kehrääjä on ollut 10 vuotta ja 24 päivää vanha. Euroopan vanhin kehrääjä on ollut brittiläinen vähintään 11 vuotta ja 11 kuukautta vanha lintu.
Kehrääjä on muuttolintu, joka pesii Euroopassa ja Aasiassa ja talvehtii Itä- ja Etelä-Afrikan savanneilla. Laji pesii lähes koko Euroopassa pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Idässä sen esiintymisalue ulottuu Kiinan länsiosiin. Maailmanlaajuiseksi kannaksi arvioidaan 3–6 miljoonaa yksilöä.
Suomessa kehrääjiä esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa. Kevätmuutto kestää toukokuusta kesäkuuhun ja syysmuutto elokuusta lokakuuhun. Suomen kannan kooksi arvioidaan 3 000–5 000 paria. Kanta on kasvanut hieman 1980-luvun jälkeen. Laji luokiteltiin aiemmin silmälläpidettäväksi, mutta vuodesta 2010 lähtien se on ollut elinvoimainen.
Kehrääjä on Suomessa rauhoitettu ja sen ohjeelliseksi korvaussummaksi on asetettu 505 euroa.
Kehrääjä pesii kuivilla ja harvapuustoisilla männikköseuduilla. Se viihtyy hakkuuaukeiden, soiden ja kallionlakimänniköiden läheisyydessä.
Kehrääjä syö yöperhosia ja muita yöllä lentäviä hyönteisiä. Jos on sateinen sää, eivätkä hyönteiset lennä, se osaa vaipua horrokseen, ja säästää näin energiaa.
Kehrääjä ei rakenna pesää, vaan munii munansa maahan. Muninta alkaa tavallisesti kesäkuun puoliväliin mennessä. Pohjaväriltään vaaleita, tummin kiemuraisin suojavärityksen antavin juovin kuvioituja munia on yleensä 2, joskus 3. Molemmat puolisot hautovat, naaras kuitenkin enemmän. Haudonta-aika on noin 2½ viikkoa. Poikasia ruokkivat molemmat vanhemmat. Poikaset osaavat auttavasti lentää 2-viikkoisina, kunnolla 4−5-viikkoisina. Kehrääjä on sukukypsä 1-vuotiaana.