Mustajalkatylli (Charadrius alexandrinus) on pienikokoinen kahlaaja, jota tavataan Suomessa muutaman kerran vuodessa. Lajin nimesi Carl von Linné vuonna 1758.
Selkäpuoli, päälaki ja siivet ovat ruskeankirjavat, vatsapuoli ja ”kasvot” valkeat. Tylleille tyypillinen tumma kaulus katkeilee ja on usein vain pari tummaa läikkää kaulan sivuilla. Silmä erottuu selvästi tummana, ja sen takana on ruskea läikkä. Nokka on lyhyt, tanakka ja tumma. Lajin pituus on noin 15–20 cm, siipien kärkiväli 35–45 cm ja paino 30–55 g, keskimäärin 46 grammaa.
Pesii subtrooppisessa ilmastossa Japanista Välimerelle, sekä Perussa, Chilessä, Yhdysvaltain eteläosissa ja Karibialla. Leviämisalueensa pohjoisimmissa osissa se on muuttolintu. Maailman populaation koko on 280 000–460 000 yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen.
Mustajalkatylli pesii sekä matalilla suojaisilla merenrannoilla että sisämaan alavien alueiden järvillä ja lammilla.
Sisämaassa pääasiassa hyönteiset, merenrannikolla äyriäiset, nilviäiset ja madot.
Normaalisti vain yksi pesye vuodessa, poikkeuksellisesti 2. Pesä on avoimesti maassa, usein hiekassa. Mustajalkatylli munii kolmesta viiteen munaa, yleensä 3. Munat ovat usein puolittain hiekkaan hautautuneita. Haudonta alkaa viimeisen munan ilmestyttyä ja se kestää 24–27 päivää. Molemmat puolisot hautovat, erään tutkimuksen mukaan naaras pääasiassa päivällä ja koiras yöllä. Poikaset kuoriutuvat samanaikaisesti ja ovat pesäpakoisia. Poikaset oppivat lentämään noin kuukauden ikäisinä ja itsenäistyvät pian sen jälkeen. Sukukypsä 1- tai 2-vuotiaana.
