Haapana (Mareca penelope) on yleinen ja laajalle levinnyt sorsalaji.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Fo
FolivoreGr
GraminivoreGr
GranivoreSe
SeurakuntaOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Es
Esiyksilölliset eläimetVe
VesilinnutPu
PuolivesieläimetLu
LuonnonvarainenLa
LaiduneläimetLaidunnus on ekologiassa tapahtuma, jossa saalistaja ei kuluta ravintokohdettaan loppuun, vaan syö vain osan siitä. Esimerkiksi verta imevä hytt...
Sa
SarjamonogamiaPa
ParveiluEr
Erittäin sosiaalinenMi
MigraatioE
alkaaHaapana on 42–52 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 73–87 cm. Haapana painaa 600–850 grammaa. Haapana on keskikokoinen ja lyhytkaulainen. Sillä on pyöreä ja suhteellisen suuri pää, korkea otsa, pieni nokka, kapea kaula ja terävät siivet ja pyrstö. Haapanalla on kaikissa puvuissa valkoinen vatsa ja epäselvärajaisen likaisenharmaat kainalot ja siiven alapeitinhöyhenet. Nokka on pieni ja vaaleansiniharmaa, ja siinä on tumma kärki.
Juhlapukuisella koiraalla on punaruskea pää ja kaula ja kellanbeige päälaen etuosa. Rinta on punertava, kupeet ja selkä harmaat sekä peräpää mustavalkoinen. Siiven yläpuolella on suuri valkoinen laikku ja vihreä siipipeili. Naaraan värityksessä on pientä vaihtelua, mutta punaruskea tai harmahtava ovat kaksi päävärityyppiä. Naaras on epäselvästi täplikäs, mutta jotkut yksilöt ovat hyvin yksivärisiä. Siipipeili on tumma ja sisimmät kyynärsulat ovat usein vaaleareunaiset. Sulkasatoinen koiras muistuttaa naarasta, mutta sen puku on voimakkaamman punaruskea ja sen valkoinen siipilaikku säilyy.
Vanhin suomalainen rengastettu haapana on ollut 9 vuotta 11 kuukautta ja 28 päivää vanha. Euroopan vanhin oli brittiläinen 34 vuotta ja 8 kuukautta vanha sorsa.
Haapana suorittaa pesimisen Siperiassa, Skandinaviassa, Pohjois-Englannissa tai Islannissa. Suomessa haapanaa tavataan koko maassa aina pohjoisinta Lappia myöten. Etelässä kanta on harvalukuista, pohjoisessa runsaampaa.
Talven haapana viettää yleensä Keski-Euroopassa, Etelä-Euroopassa tai Pohjois-Afrikassa. Suomeen talveksi jääneet haapanat viettävät talviajan Etelä-Suomen rannikolla. Maailman haapanapopulaatioksi arvioidaan 2,8–3,3 miljoonaa yksilöä ja IUCN luokittelee lajin elinvoimaiseksi. Kanta on kuitenkin laskussa. Suomessa arvioitiin 1990-luvun lopulla pesivän noin 70 000 haapanaparia, mutta kanta on taantunut 1990-luvulta lähtien.
Haapana pesii hyvin monenlaisissa vesistöissä sekä sisämaassa että saaristossa. Karuimmissa järvissä ja lammissa se ei kuitenkaan viihdy hyvin, sillä se vaatii kasvillisuutta ruokailuun. Syksyllä haapanat ruokailevat rehevillä lahdilla ja lintujärvillä suurina parvina. Keväisin haapanat ruokailevat tulvaniityillä ja jopa taajamien nurmikoilla.
Haapana on puolisukeltaja. Haapanan ravinto koostuu lähes yksinomaan kasvinosista, mutta se saattaa ajoittain syödä myös vesihyönteisiä. Suomessa rehevillä vesillä tehdyn tutkimuksen mukaan sen suosimia kasvilajeja ja kasvinosia olivat pikkulimaska, vesirutto, kilpukan talvehtimissilmut ja vesikasvien siemenet.
Haapana rakentaa pesänsä ruoikon laitaan tai metsän reunaan, aluskasvillisuuden suojaan. Jotkut parit ovat alkaneet pesiä kaupunkien puistoissa ja pihoilla. Naaras munii huhti-kesäkuussa 7–9 munaa, joita se hautoo n. 24 vuorokautta. Naaras huolehtii poikasistaan noin kuusi viikkoa, jolloin poikasista tulee lentokykyisiä. Useiden muiden sorsalintujen tapaan myös haapanan poikaset ovat pesäpakoisia, eli ne etsivät ravintonsa ja varhaisessa vaiheessa itse, mutta pysyttelevät silti tiiviinä poikueena naaraan seurassa.
Talvehtimaan jääneet haapanat voivat risteytyä sinisorsien kanssa.
