Kolmijalkakala (Bathypterois grallator) on levysilmiin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan syvistä vesistä kaikista valtameristä.
Kolmijalkakala voi kasvaa suurimmillaan noin 43 cm pitkäksi ja tavanomainen pituus on noin 30 cm. Lajin ruumiinmuoto on pitkänomainen ja tunnusomainen piirre ovat hyvin pitkät ruodot vatsa- ja pyrstöevissä. Ruodot voivat olla jopa metrin mittaiset. Rintaevät ovat pitkät ja kala pitää niitä pystyssä asennossa. Kolmijalkakalan silmät ovat hyvin pienet ja alkeelliset. Väriltään kala on musta.
Kolmijalkakalaa tavataan Atlantin itäosassa Marokosta Guineanlahdelle ja paikoitellen Välimerestä ja Atlantin länsiosissa Yhdysvalloista Guyanaan. Lisäksi sitä tavataan Intian valtamerestä Madagaskarin lähistöltä ja Tyynenmeren länsi- ja keskiosista. Kolmijalkakala elää yksittäin lähellä pehmeää pohjaa tyypillisimmin 900–4 700 metrin syvyydessä, mutta syvimmillään sitä on tavattu noin 6 000 metrin syvyydestä. Laji käyttää pitkiä vatsa- ja pyrstöevän ruotojaan pitääkseen itseään paikallaan pohjan yläpuolella ja rintaeviään se käyttää saaliinsa paikantamiseen. Kalan ravintoa ovat äyriäiset kuten suuret hankajalkaiset. Kolmijalkakalat ovat hermafrodiitteja.
