Heinäkurppa (Gallinago media) on taivaanvuohta muistuttava kahlaajalaji. Lajin nimesi John Latham vuonna 1787.
Yö
YöllinenLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenKa
KahlaajalinnutEs
Esiyksilölliset eläimetSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Po
PolygynySo
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioG
alkaaHeinäkurpan höyhenpeite on oiva maastoväri, joka kätkee sen ruoikkoon tai niitylle. Se on ruskeapilkkuinen, vatsapuolen pilkut pienempiä kuin selkäpuolen. Taivaanvuohesta sen erottaa tanakamman ruumiinrakenteen perusteella. Kooltaan se on taivaanvuohen ja lehtokurpan väliltä: pituus 26–30 cm, siipien kärkiväli 45–50 cm ja paino 140–250 g. Kutsuääni on kyllästynyt gäääh. Soidinääni omituinen poukkoileva suhina.
Vanhin suomalainen rengastettu heinäkurppa on ollut 2 vuotta 11 kuukautta 8 päivää vanha. Suomessa oli rengastettu vain 49 heinäkurppaa vuoden 2004 loppuun mennessä.
Heinäkurppa pesii Koillis-Euroopassa ja Luoteis-Venäjällä, ja talvehtii Afrikan sadekauden jälkeisillä ruohostomailla. Euroopan pesimäkannaksi arvioidaan 21 000–34 000 paria. Se on vähentynyt viime vuosina rajusti. Suomessa se on äärimmäisen uhanalainen. Pesintöjä ei havaita läheskään joka vuosi, mutta joitain soidintelevia yksilöitä havaitaan joka kevät. Syksyisin yleisempi, säännöllinen vieras erityisesti etelärannikon pitkäheinäisillä niityillä, pelloilla, lentokentillä ym. Maailman populaation kooksi arvioidaan 118 000–1 050 000 yksilöä. Sen kanta on maailmanlaajuisesti silmälläpidettävä.
Rantaniityt ja muut kosteikot. Viihtyy niityn kuivemmassa osassa toisin kuin taivaanvuohi, joka mieluummin kahlaa vetisimmässä osassa.
Heinäkurppa syö kastematoja ja hyönteisiä, joita se kaivelee mudasta ja ruohonjuuritasolta.
Koiraat kokoontuvat ryhmäsoitimelle, ne käyvät kevätaamuina merkillistä soidintanssia, jossa ne pullistavat rintansa, levittävät pyrstönsä viuhkaksi ja tanssahtelevat hypähdellen välillä ilmaan. Samalla ne päästelevät erilaisia ääniä: puuskutusta ja kiljahteluja.
Ei pesi yhdyskuntina. Naaras huolehtii sekä pesän rakentamisesta, muninnasta, haudonnasta että poikasten hoidosta. Munia tulee 4, joskus 3 tai 5, maahan ruohikon sekaan kätkettyyn pesään. Haudonta-aika on 22–24 päivää. Poikaset ovat pesäpakoisia ja ne ovat lentokykyisiä 3–4 viikon iässä.
