Harmaapallokala (Arothron hispidus) on pallokalalaji, jonka luontaiseen elinympäristöön kuuluvat trooppiset merialueet Kaakkois-Atlantilla ja Kaakkois-Aasian merialueilla. Harmaapallokalaa pidetään joskus meri- ja murtovesiakvaarioissa.
Harmaapallokala voi kasvaa luonnossa jopa 50 cm pitkäksi. Akvaariossa se jää yleensä alle 20-senttiseksi. Sen vartalonmuoto on pallokaloille tyypillisen laatikkomainen. Vartalossa on tumman ruskeanharmaalla pohjalla sinertävänvalkeita pieniä pilkkuja. Vatsapuolella pilkut yhdistyvät sinisävyisemmiksi juoviksi. Evät ovat pistaasinvihreät. Harmaapallokalan, kuten muidenkin pallokalojen, hampaat ovat kasvaneet yhteen talttamaisiksi levyiksi. Suu on nokkamainen, kova, ja kala pystyy sillä murtamaan palasia korallista tai kovakuorisista meritähdistä.
Harmaapallokala on peräisin Kaakkois-Atlantilta ja Indopasifiselta merialueelta. Nuoria yksilöitä tavataan jokisuiden murtovedessä. Harmaapallokala elää tyypillisesti 3–30 metrin syvyydessä.
Harmaapallokala on reviirikala, ja koiraat puolustavat aggressiivisesti reviiriään muita koiraita vastaan. Ne eivät välitä muista kaloista. Akvaariossa niitä ei voi pitää yhdessä selkärangattomien kanssa, koska pallokalat syövät tai näykkivät lähes kaikkia selkärangattomia.
Harmaapallokala syö luonnossa enimmäkseen levää, mutta myös pieniä selkärangattomia kuten koralleja, pesusieniä, meritähtiä, nilviäisiä, ja merivuokkoja. Nuoret harmaapallokalat elävät murtovedessä ja voivat pärjätä lähes jokivettä vastaavissa oloissa, mutta aikuiset yksilöt tarvitsevat merivettä. Kaloja pitää myös suojella nopeilta suolapitoisuuden muutoksilta.
