Räystäspääsky (Delichon urbicum) on ihmisasutuksen lähellä viihtyvä pääsky. Sen voi erottaa haarapääskystä muun muassa pyrstöstään, jonka lovi on lyhyempi.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ar
ArboreaalinenJa
Jahtaava petoeläinVa
Vanhat eläimetLi
Liitävät eläimetLiitäminen on lentämistä käyttämättä omaa voimanlähdettä. Esimerkiksi liidokki voi lentää pitkiäkin matkoja.Lentolaitteen liitäessä t...
Ma
MaanpäällinenOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetPa
ParveiluSi
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
Mi
MigraatioC
alkaaRäystäspääsky on 13–16 cm pitkä lintu, joka on päältä sinimusta ja alapuolelta valkoinen. Valkoinen yläperä on sen paras tuntomerkki. Pyrstö on lyhyt ja matalalovinen. Jalat ovat höyhenpeitteiset. Lennossa ollessaan lintu lentää korkealla siipiään räpytellen ja välillä syöksyy liukuen alas. Räystäspääsky painaa noin 20 g.
Vanhin suomalainen rengastettu räystäspääsky on ollut 7 vuotta 11 kuukautta 26 päivää vanha. Vanhin eurooppalainen on ollut 14½-vuotias saksalainen pääsky.
Alun perin euraasialainen laji on levinnyt Euroopasta Japaniin ja Pohjois-Afrikkaan. Räystäspääskyä tavataan enimmäkseen asutuksen lähellä, joskus harvoin avoimilla mailla kalliojyrkänteillä sekä toisinaan myös vuoristoissa puurajan yllä. Pesii koko maassa. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 120 000 paria. Euroopassa pesii yli 10 miljoonaa paria eli populaation koko on 20–48 miljoonaa yksilöä.
Räystäspääsky nimensä mukaisesti tekee pesän yleensä räystäille. Pesä tehdään savesta ja ruohosta. Pääskyt suosivat etenkin ihmisten läheisyyttä ja aukeita paikkoja.
Laji muuttaa Suomeen toukokuussa, jolloin sille on jo tarpeeksi ravintoa. Elo–syyskuussa räystäspääskyjä kerääntyy suuriksi parviksi istuksimaan puhelinlangoille, ja ne lentävät sitten takaisin Etelä-Afrikkaan. Pääskyt palaavat joka vuosi tutuille pesimäpaikoilleen.
Räystäspääsky on hyönteissyöjä, joten se saalistaa ilmassa lentäviä hyönteisiä.
Pääskyt tekevät pesänsä syljellään liimaamalla mudasta, savesta ja ruohosta puolipallon muotoisen kupin, johon naaras munii 4–5 valkoista munaa. Pesä vuorataan höyhenillä ja heinillä. Pesä on seinää vasten, kyljessä on pieni lentoaukko. Laji on hyvin seurallinen, linnut pesivät vieri vieressä kolonioissa. Pääskyt myös nukkuvat pesissään. Munia haudotaan noin 2 viikkoa, kunnes harmaanvalkeat untuvikot kuoriutuvat. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasiaan, jotka tulevat lentokykyisiksi neljässä viikossa. Kesästä riippuen poikueita on yhdestä kahteen. Tavallisten räystäiden vähennettyä räystäspääsky on sopeutunut pesimään myös esimerkiksi huoltoasemien, varastojen, autolauttojen, lossien katoksiin. Pääskyn suurin uhka on pesän ja poikasten tuhoutuminen joko pedon tai pesän putoamisen takia.