Keltavästäräkki (Motacilla flava) on västäräkkien heimoon kuuluva lintulaji.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ka
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Gr
GranivoreMa
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ar
ArboreaalinenVa
Vanhat eläimetRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetPa
ParveiluOs
Osittainen siirtolainenW
alkaaKeltavästäräkki on 15–16 senttiä pitkä ja painaa 17–20 grammaa. Koiras on kookkaampi.
Keltavästäräkki on jaettu ainakin 8 alalajiin, joista tässä kuvaillaan nimialalajia M. f. flava ja pohjankeltavästäräkkiä (M. f. thunbergii), jotka Etelä-Suomessa muodostavat pesivän kannan, ja sekoittuvat usein toisiinsa. Koiras on kesäpuvussa alapuolelta kirkkaan keltainen, selästä ruskehtava, pää on harmaa ja siinä valkoinen pitkä silmäkulmanjuova. Naaras on hailakamman värinen. Nuori lintu on vaalean ruskehtava, sillä on keltainen alaperä ja rinnan yläosassa tummia täpliä, jotka postjuvenaalisen sulkasadon aikana vaihtuvat ruskehtaviin höyheniin. Varottava sekoittamasta nuoreen sitruunavästäräkkiin. Kaikilla on pitkä pyrstö, jonka reunasulat ovat valkoiset. Käyttäytyminen ja lentotapa hyvin västäräkkimäinen.
Keltavästäräkin ääni on heleä ”wtsiy”. Se varoittaa västäräkin tapaan hysteerisellä sirkutuksella. Sen laulu on hyvin yksinkertaista muutamien kutsuäänen tapaisten aiheiden toistelua. Koiras istuu laulaessaan tavallisesti pensaan latvassa tai tolpan nokassa.
Vanhin suomalainen rengastettu keltavästäräkki on ollut 6 vuotta 1 kuukautta 23 päivää vanha. Vanhin eurooppalainen keltavästäräkki oli ruotsalainen, 8 vuotta 10 kuukautta vanha lintu.
Keltavästäräkkiä tavataan lähes koko Euroopasta ja Aasiassa. Suomessa pesii koko maassa runsaat puoli miljoonaa paria. Läntisessä Euroopassa pesii yli 4 miljoonaa paria, joista 50 000 Britanniassa. Se on muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa. Keväällä palaa toukokuussa, syksyllä lähtee elo–syyskuussa. Suomen pesimäkanta on viime aikoina pienentynyt.
Aasiankeltavästäräkkiä (Motacilla tschutschensis) pidettiin aikaisemmin samana lajina keltavästäräkin kanssa. Se on levinnyt Beringinsalmen kautta Alaskaan ja Kanadan äärimmäiseen luoteisosaan asti.
Keltavästäräkki on avomaiden lintu, joka on pesimäaikana yleinen rantaniityillä, laitumilla, avosoilla, täytemaa-alueilla, heinämailla ja paikoin pelloilla ja valtaojien varsilla.
Keltavästäräkki on hyönteissyöjä, joka syö myös muita selkärangattomia.
Pesä on maassa kasvillisuuden kätkössä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa toukokuun puolimaissa. Naaras munii tavallisesti kuusi munaa, ja pääasiassa naaras huolehtii noin kaksi viikkoa kestävästä haudonnasta. Poikaset lähtevät maastoon vielä lentokyvyttöminä noin 12 vuorokauden ikäisinä, ja emot huolehtivat niistä vielä pari viikkoa.
