Kuovisirri (Calidris ferruginea) on vuosittain Suomessa vieraileva pitkäkoipinen rantalintu. Lajin kuvaili tieteelle Erik Pontoppidan vuonna 1763.
Tieteellinen nimi Calidris tulee kreikan sanasta kalidris, millä Aristoteles tarkoitti harmaata vedenrajan lintua. Lajinimi ferrugineus tulee latinasta ja tarkoittaa ruosteenväristä.
Vaalean värityksensä, pitkän kaulansa ja kaarevan nokkansa takia kuovisirri muistuttaa pitkäkoipisirriä, mutta sen koivet ovat lyhyemmät ja tummemmat, ja siivissä on valkeat raidat, jotka näkyvät linnun lentäessä. Juhlapukuinen vanha lintu on alapuolelta voimakkaan punaruskea. Kuvassa on nuori lintu. Linnun pituus on 18–22 cm, siipien kärkiväli 42–46 cm ja paino 45–110 g.
Vanhin suomalainen muuttomatkalla rengastettu kuovisirri on ollut 19 vuotta 7 kuukautta 21 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin kuovisirri.
Kuovisirri pesii Siperian tundralla ja talvehtii Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australasiassa. Pieni populaatio pesii Alaskassa. Maailman populaatio on kooltaan noin 1,4 miljoonaa yksilöä, ja lajin kanta on elinvoimainen. Se on Suomessa vuosittainen läpimuuttaja kevätmuutolla toukokuussa ja kesäkuun alussa, sekä syysmuutolla heinä–elokuussa.
Kuovisirri kahlailee pehmeässä mudassa suoalueilla ja lietteillä rantaviivan tuntumassa.
Kuovisirri munii maassa olevaan pesään 4 munaa. Haudonta-aika on 3 viikkoa.
